Synnyin vuonna 1972 ja vietin lapsuuteni ja nuoruuteni  Jyväskylässä ja Muuramessa. Ylioppilaaksi kirjoitin Kesyn lukiosta keväällä 1992. Lukioaikana olin vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa yhden lukuvuoden. Vanhempani ovat tarjonneet minulle turvallisen ja hyvän lapsuuden. 

Lapsena olen istunut paljon Elimäen kirkossa, isovanhempien kotipitäjässä. Minut kastoi kristityksi kirkkoherra Jalmari Ukkonen 22.10.1972. Koin lapsena 1600-luvulla rakennetun puisen ristikirkon turvalliseksi ja yleväksi. Puureliefit kuoriaidassa ja saarnastuolissa olivat aina jännittävää katsottavaa. Kaareva valkoinen katto muistutti minua avarasta taivaasta. Tuohon aikaan jumalanpalveluksissa kävi paljon väkeä ja Sorvon penkkiin ahtauduttiin tiiviisti. Mummin kainalossa oli lämpöä ja hänen, paitsi mustasta talvilaukustaan, myös valkoisesta kesälaukustaan löytyi pienten virsikirjojen lisäksi Pectusta, Sisua tai niitä vähän lakritsilta maistuvia pehmeitä pastilleja, joiden nimeä en muista. Virret ovat painuneet syvälle muistoihin. Vaarilla oli kirkkokuoron komein baritoni-ääni. Kanttoria, Risto Koskista  mentiin kiittämään loppusoitosta. Kesällä mummini piti pyhäkoulua kotonaan Martta-tädin kanssa vuoroviikoin. 

Teologinen identiteettini on jumalanpalvelusta ja  liturgiaa rakastava rukoilija, unohtamatta kirkon oppia ja uskontojen välistä vuorovaikutusta. Moniuskontoisissa ja -ideologisissa toimintaympäristöissä olen kohdannut saavani runsaasti arvostusta nimenomaan luterilaisen kirkon pappina. Toimin sillanrakentajana. Olen ekumeenisesti orientoitunut. 

Olen taitava henkilöstöjohtaja ja kriisijohtajana olen ansioitunut.

Kansainvälisyys on minulle elämäntapa. 

Musiikki on tullut tärkeäksi elämäni varrella. Viimeisen vuoden aikana olen tehnyt muutaman oman laulun.  

Kolme lastani ovat kasvaneet ja kasvamassa kohti aikuisuutta. Aikuistuvien tyttärien Lumin ja Marian kanssa elämän ja arjen jakaminen on parasta, mitä voin kuvitella. Elämä on kaunis, Jumala itse on Kauneus. Kiitollisuus on arkeni perustus.

Maika Pirta Susanna Vuori